Arvonlisäverotuspiireissä odotellaan jännittyneinä hallituksen esitystä, jolla on tarkoitus saattaa pienyritysten arvonlisäverotusta uudistava direktiivipaketti voimaan. EU:n jäsenvaltiot pääsivät yhteisymmärrykseen paketin sisällöstä jo vuonna 2020, mutta uudistukset tulevat voimaan vasta vuoden 2025 alusta. Esitys on tarkoitus antaa nyt syksyn aikana – ihan näinä viikkoina.

Alarajahuojennuksen poistaminen kiristää pienyrityksen verotusta – mikä avuksi?

Viimeistään omaa yritystoimintaa aloittaessa yrittäjälle käy selväksi mitä arvonlisäverotuksen oma-aloitteisuudella tarkoitetaan. Valtio on käytännössä ulkoistanut arvonlisäverorumban pyörittämisen yrityksille; yrittäjän on itse hinnoiteltava alv tuotteidensa hintoihin, laskettava suoritettavan alv:n määrä, raportoitava se ja lopuksi vielä tilitettävä alv veroviranomaisille. Arvonlisäverotuksen pyörittämisestä aiheutuu yrittäjälle luonnollisesti kuluja. Pienyrityksessä kulut ovat suhteessa korkeammat kuin isommassa yrityksessä.

Direktiivi tulee poistamaan vuoden 2025 alusta yrittäjiltä työkalun, jolla edellä mainittuja hallinnollisia kuluja on ollut mahdollista suitsia. Vielä toistaiseksi yrittäjä on voinut käyttää niin sanottua alarajahuojennusta keventääkseen arvonlisäverotuksesta syntyvää kustannustaakkaa. Huojennus on käytettävissä kaikilla yrityksillä, joiden 12 kuukauden liikevaihto jää alle 30 000 euron.

Vaikka huojennuksen tarkoituksena on keventää verotusta palauttamalla osa veroista takaisin yrittäjälle, ei se aina ole tehnyt yrittäjän elämää autuaaksi. Huojennuksen laskemiseen käytettävä kaava on monimutkainen ja siksi se on lisännyt yritysten tahattomien virheiden määriä. Virheiden myötä Verohallinto on pommittanut yrityksiä selvityskirjeillä, joihin vastaaminen on vienyt yrittäjän aikaa ja rahaa.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuinka hallitus aikoo suhtautua huojennuksen poistoon. Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, pienyrittäjän verotus käytännössä kiristyy. Uudistetun huojennuksen perään on turha haikailla, sillä direktiivi ei sellaista salli. Varteenotettavin vaihtoehto olisikin korottaa Suomen arvonlisäverovelvollisuuden alaraja sellaiselle tasolle, joka kannustaa yrittäjyyteen ja keventää yrittäjän taakkaa yritystoiminnan alkutaipaleella. Korottamalla vähäisen liiketoiminnan alv-rajaa eli ns. verottomuusrajaa nykyisestä 15 000 eurosta esimerkiksi 35 000 euroon, aloitteleva yrittäjä pystyisi toimimaan arvonlisäverovapaasti nykyistä pidempään. Arvonlisäverovelvolliseksi voisi tietenkin hakeutua myös liikevaihtorajan alittavilla myynneillä kuten ennenkin.

Suomalainen pienyrityksen maailmanvalloitus helpottuu

Pienyrityksiä koskeva direktiivipaketti tarjoaa myös porkkanoita. Sen myötä pienen ja aloittelevan yrityksen toiminnan laajentaminen toisiin EU jäsenmaihin helpottuu. Tällä hetkellä pienyritys ei voi toimia arvonlisäverovapaasi toisessa EU-maassa hyödyntäen paikallista vähäisen toiminnan arvonlisäverottomuusrajaa ilman, että yritys on fyysisesti kyseisessä maassa.

Direktiivin tultua voimaan suomalainen pienyritys voi hyödyntää esimerkiksi Viron 40 000 euron verottomuusrajaa tai Saksan 22 000 euron rajaa ja myydä tuotteitaan virolaisille ja saksalaisille asiakkaille arvonlisäverottomasti.

Arvonlisäverovelvollisuus syntyy normaalin tapaan, kun yrityksen liikevaihto ylittää maassa sovellettavan alv-rajan tai yrityksen vuosittainen liikevaihto koko EU:n alueella ylittää 100 000 euroa. Uudistus tulee keventämään tuoreen yrittäjän kynnystä laajentaa myyntiä toisiin EU-maihin.

Direktiivissä otetaan kantaa myös verovelvollisuuden syntymiseen. Tällä hetkellä, jos aloitteleva yritys soveltaa vähäisen toiminnan rajaa toimien arvonlisäverovapaasti ja liikevaihto ylittää loppuvuodesta Suomessa asetetun 15 000 euron rajan, on yrityksen tilitettävä alv takautuvasti koko tilikaudelta. Arvonlisäverovelvollisuus ei siis synny ylityshetkestä eteenpäin, mikä olisikin kohtuullista. Takautuva verovelvollisuus voi pahimmillaan viedä aloittelevan yrittäjän konkurssiin, sillä alkuvuodesta asiakkaille lähetetyt laskut eivät ole sisältäneet alvia. Direktiivin tultua voimaan, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön menettelyjä, joilla pienyrityksen verovelvollisuus syntyy asteittain, esimerkiksi vasta seuraavasta tilikaudesta lähtien.

Toivottavasti hallituksen esityksessä tullaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia.

Kirjoittanut: Toni Jääskeläinen, verotuksen johtava asiantuntija Kaupan liitosta
Alkuperäisen tekstin löydät: https://uusyrityskeskus.fi/blogi/verodirektiivilla-pienyrityksille-porkkanoita-ja-vahan-keppia/