Tavaramerkin tarkoitus on erottaa haltijansa tavarat ja palvelut muiden tavaroista ja palveluista. Jotta tavaramerkki voi täyttää tämän tehtävänsä, se ei saa kuvailla kyseessä olevia tavaroita/palveluita esimerkiksi lajin, laajuuden, hinnan tai käyttötarkoituksen suhteen. Sellaista merkkiä ei voi myöskään rekisteröidä tavaramerkkinä. Tästä huolimatta moni yritys valitsee kuvailevia merkkejä, koska niiden ajatellaan helpottavan markkinointia.
Kuvailevaan tavaramerkkiin yksinoikeuden saaminen edellyttää, että merkkiin rakennetaan erottamiskyky käyttämällä sitä selkeästi merkkinä (tunnuksena) eikä tavalla, joka voidaan ymmärtää kuvailevaksi käytöksi. Kysymys on merkin ns. tavaramerkinomaisesta käytöstä, joka sinänsä koskee kaikkia tavaramerkkejä, mutta erityisesti kuvailevia merkkejä.
Erottamiskyvyn rakentaminen merkkiin sitä käyttämällä voi onnistua erityisesti silloin, kun sanaa tai sanoja, joista merkki muodostuu, ei käytännössä käytetä kuvailevalla tavalla ainakaan yleisesti. Sama koskee kuviomerkkejä. Mikäli sen sijaan muut tahot, esimerkiksi kilpailijat, asiakkaat ja media käyttävät ko. sanaa/sanoja kuvailevalla tavalla, erottamiskyvyn rakentaminen merkkiin sitä käyttämällä voi osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.
Kun alun perin kuvaileva merkki on tullut käytön kautta yleisesti tunnetuksi kohderyhmässään tunnuksena, se voidaan myös rekisteröidä yritykselle tavaramerkkinä. Esimerkkinä voidaan mainita viherkattojen tunnukseksi rekisteröity tavaramerkki NORDIC GREEN ROOF. Rekisteröinti edellyttää, että erottamiskyvyn hankkiminen voidaan todistaa merkin käyttöä osoittavalla aineistolla. Mikäli merkkiä ei kuitenkaan ole käytetty aineistossa tavaramerkinomaisesti, todistusaineisto kenties hyvin monen vuoden ajalta osoittautuu hyödyttömäksi ja merkin tavaramerkkioikeuden kannalta jopa haitalliseksi.
Yrityksen tavoitellessa yksinoikeutta kuvailevaan merkkiin kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:
1. Merkin käyttö tavaramerkinomaisesti
Tämä tarkoittaa, että ainakin ensimmäinen kirjain merkissä on iso ja merkki kirjoitetaan aina taivuttamatta. Merkin taivuttamatta jättäminen voi vaikuttaa vieraalta ottaen huomioon, että suomen kielessähän nimet taipuvat (Matti – Matin auto). Tämä on kuitenkin keskeisin ohje ja se kannattaa ottaa huomioon kaikessa aineistossa, myös puhuttaessa esimerkiksi markkinointivideolla tai radiomainoksessa. Merkin perään laitetaan asiayhteyteen sopiva kuvaileva sana, joka voi vaihdella ja jota taivutetaan tilanteen mukaan. Käytetään siis esimerkiksi muotoa ”Herkku-ravintolassa”, ei ”Herkussa”. Tekstin sujuvoittamiseksi merkin voi joskus jättää kokonaan mainitsematta.
Merkin yhteydessä käytetään ™-merkintää (esimerkiksi Herkku™) ainakin tekstin otsikoissa ja sellaisessa yhteydessä, jossa merkkiä käytetään vastaavalla tavalla kuin kuvailevia termejä (esimerkiksi internet-sivuston otsikkorivillä, jossa muut otsikot ovat tavaroita/palveluja kuvailevia). Tavaramerkin rekisteröinnin jälkeen käytetään ®-merkintää. Sen sijaan voidaan edelleen käyttää ™-merkintää, mikä onkin suositeltavaa, mikäli samaa aineistoa käytetään muissakin maissa, joissa kaikissa merkki ei ole rekisteröity.
2. Erottamiskykyisen logon luominen ja suojaaminen
Tavaramerkin logoa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon, sisältääkö logo kyseessä oleville tavaroille/palveluille erottamiskyisen sanan tai kirjainyhdistelmän vai ei. Mikäli se sisältää, logo voi olla vaikka kuinka yksinkertainen ja silti tulla hyväksytyksi tavaramerkkirekisteriin. Jos sen sijaan logo ei sisällä erottamiskykyistä sanaa tai kirjainyhdistelmää, kannattaa logosta luoda ainakin siinä määrin omaperäinen esimerkiksi erottamiskykyisellä kuvioelementillä, että tavaramerkki voidaan rekisteröidä logomuodossa jo ennen kuin logon sisältämä sana/kirjainyhdistelmä on mahdollisesti saatu suojattua sen tavaramerkinomaisen käytön kautta.
3. Aineiston käyttöajankohdan merkitseminen ja aineiston säilyttäminen
Kaikkeen merkin sisältävään aineistoon kannattaa merkitä sen käyttöönottoajankohta (päiväys tai kk/vuosi). Aineistoa kannattaa säilyttää kattavasti eri vuosilta, jotta myöhemmin voidaan merkin rekisteröintihakemuksen tueksi tai mahdollisessa riitatilanteessa osoittaa, milloin ja missä sekä minkä tavaroiden ja palveluiden tunnuksena merkkiä on käytetty.
Kirjoittanut: Jarmo Talvitie, IPR-lakimies ja osakas Reggster Oy:ssä.
Alkuperäisen tekstin löydät: https://uusyrityskeskus.fi/blogi/tavaramerkin-oikea-kayttotapa/
