Rahel Tariku haluaa rakentaa kulttuurienvälistä siltaa

Ezanassa yhdistyy elinkeino ja ideologia

Ei tiennyt etiopialainen Rahel Tariku tullessaan opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon johtajuuden masters -ohjelmaan vuonna 2010, että hän perustaa muutaman vuoden kuluttua yrityksen Savonlinnaan. Kotimaassaan Alpha yliopistossa tutkinnon suorittanut nainen ihastui suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin ja näki tulevaisuudessa itsensä työskentelevän juuri tässä ympäristössä.

– Professorit olivat hiljaisia, mutta viisaita. He olivat usein myös naisia. Halusin tietää salaisuuden, miksi suomalaiset naiset ovat niin korkeasti koulutettuja. Ja halusin olla kuin suomalainen nainen.

Alkuperäisiin suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun Rahel rakastui Savonlinnasta kotoisin olevaan mieheen. Savonlinnaan aviopari muutti vuonna 2012.

– Yliopisto-opinnot eivät kuitenkaan ole unohtuneet. Olen edelleen yhteydessä yliopistoon ja aion tehdä graduni valmiiksi.

Määrätietoisella Rahelilla on myös muita tavoitteita. Lapsuuden kodissaan äidiltään ja sisaruksiltaan yhteiskunnallisesti aktiivisen roolimallin saanut Rahel on tottunut vaikuttamaan, ja sitä hän haluaa tehdä uudessa kotimaassaankin. Suomessa asuessaan hänelle on syntynyt unelma sillan rakentamisesta suomalaisen ja etiopialaisen kulttuurin välille. Tämä ajatus mielessään hän perusti vuosi sitten yrityksen nimeltä Ezana Oy. Ezanalla on kivijalkakauppa Olavinkatu 42:n kiinteistössä. Osa tuotteista on myynnissä verkkokaupassa.

– Myytävät tuotteet ovat etiopialaisten pienyritysten laadukkaita käsitöitä. Haluan tukea omalla yritykselläni etiopialaisia pienyrittäjiä, Rahel kuvaa yrityksensä arvoja.

Yrityksen toinen merkittävä toiminta-ajatus liittyy koulutukseen. Osana Ezanaan kuuluu Lighthouse-kouluprojekti, jonka tavoitteena on parantaa etiopialaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia perustamalla maahan uusia kouluja ja kunnostamalla niitä sekä tukemalla opettajankoulutusta. Yrityksen myynnistä 10 % menee suoraan Lighthouse-projektiin

– Etiopia on todella köyhä maa. Maassa ei ole esimerkiksi sosiaalisysteemiä. Köyhiä on varsinkin maaseudulla, johon minä haluan kohdistaa toimintani.

Rahel tietää, mitä hän tekee, sillä hän on perustanut Etiopiaan jo yhden koulun 24-vuotiaana myymällä postikortteja. Tässä projektissa tärkeää oli myös verkostoituminen muun muassa suurlähetystöjen ja YK:n toimihenkilöiden kanssa.

– Lighthouse-kouluprojekti on jatkoa Etiopiassa tekemälleni työlle. Olen kouluihminen ja koulussa lasten keskellä olen onnellinen.

Rahel korostaa kuitenkin tarvitsevansa hienon ajatuksensa tueksi apua. Sitä hän on saanut muun muassa Itä-Savon Uusyrityskeskukselta, jonka palveluja hän kiittää vuolaasti.

– Uusyrityskeskuksessa sain opastusta yrityksen perustamisvaiheessa. Samoin minulle kerrottiin mahdollisuudesta hakea starttirahaa. Nyt myöhemmin olen pyytänyt ja saanut heiltä apua muun muassa liiketoimintasuunnitelman päivitykseen, verkostoitumiseen ja vinkkejä markkinointiin. Siellä on aina ovi minulle auki.

Kunnianhimoinen nainen on valmis tekemään oman visionsa eteen kovasti töitä. Yrityksen ja kouluprojektin lisäksi hänellä on meneillään kouluprojektiin liittyvä kirjahanke. Rahelin suurin toive tällä hetkellä on, että ihmiset löytäisivät hänen yrityksensä ja ryhtyisivät yhteistyökumppaniksi.

– Yhteistyökumppani voi olla kuka tahansa, joka on kiinnostunut Ezanaan liittyvistä arvoista. Tulen esittelemään hankettani sinne, mihin minua vain pyydetään.

Rahel tiedostaa, että Ezanan ideologia poikkeaa tavanomaisesta ja asettaa hänelle lisähaasteita yrittäjänä. Haasteista huolimatta hän uskoo ideaansa vahvasti ja pitää mielessään äitinsä sanat: ”Ei saa luovuttaa”.

– Tämä on kotikaupunkini ja tunnen olevani savolainen. Uskon ja toivon, että kun minut opitaan tuntemaan, myös yritykseni tuotteita ostetaan ja samalla tuetaan etiopialaisia pienyrittäjiä sekä kouluprojektia.

Teksti ja kuva Erja Eliala.